Ravattulan pronssihelmi perustuu Kaarinan Ravattulan kylästä löytyneeseen kookkaaseen pronssiseen koruhelmeen. Helmi ajoittuu viikinkiaikaan ajanjaksolle noin 800-1050 jKr. ja se on löytynyt arkeologisissa tutkimuksissa kyseiselle aikakaudelle ajoittuvalta asuinpaikalta Suomen vanhimman tunnetun kirkon, Ravattulan Ristimäen, edustalta Aurajoen rannalta.
Helmi on koristelun yksityiskohdiltaan ainutlaatuinen, eikä toista vastaavaa tunneta. Helmen koristelu koostuu kolmesta X:n muotoisesta kuviosta. Vinosti toisiaan leikkaavat viivat muodostavat vinoristin kaltaisen muodon, jonka molempien haarojen sisällä on rengaskuvio, ns. häränsilmä. Suomen rautakautiseen koristelulle tyypilliset häränsilmäkuviot löytyvät myös ristikuvioiden välissä. Helmen ylä- ja alareunaa kiertää lisäksi kehäpainanne.
Helmeä on kannettu kaulalla nyörissä, joko yksittäin tai muiden pronssi- tai lasihelmien kanssa.
Alkuperäisen arkeologisen löydön esikuvaa toteuttavan pronssihelmen halkaisija on n. 18 mm, korkeus n. 15 mm ja reiän halkaisija n. 3 mm. Helmen paino on n. 20 g. Koru on kotimaista käsityötä ja sitä on tehty vain pieni erä. Koru tulee tummalla nyörillä varustettuna ja on pakattu korurasiaan.
